Heissan :-)
Mä olen tällaanen yltiöpositiivinen pallero Suomineidon navan alta. Olin sellaanen ihana hoikkeliini ennenkuin aloin ensimmäistä lastani odottamaan yli viis vuotta sitten. Harrastin paljon arkiliikuntaa, pyöräilin ja kävelin matkani sekä viikossa oli 2-4 kertaa ohjattu liikunta. Kaikille uusille äideille tarttis kyllä kertoa, näin kokemuksesta viisastuneena uskallan sanoa tän ääneen, että raskaus ei oo sairaus. Itte lähin mukaan siihen hemmetin hössötykseen ettei vaan tuu kesken menoo ja että varmasti syän riittävästi kasviksia, foolihappoo ja muuta häsää. Lopetin kamppailulajit, joo se oli ihan fiksua, mutta hitto menin lopettamaan kaiken muunkin liikunnan paitti tanssin! Ja kiloja kerty 58:sta 80 kiloon raskauden alusta sen päättymiseen. Lapsi oli julmettu läski, viimeiseen asti yliaikainen, mahanahka niin venyny, että voin tällähetkellä tutkia luustoani raskausarpien kautta ;-)

Tarttis varmaan käyä jollain raskausajan palstalla nää kertomukset sinne lisäämässä... No mutta kilot ei sitten lähteneet imetyksen ja liikunnan jälleenaloittamisen myötä. Tiivistymistä on tapahtunut tietenkin, mutta paino ei putoa. Hankkiuduin sitten uudestaan raskaaksi, mitäs tässä enää on menetettävää. Toinen raskaus menikin ihan maalaisjärjellä, netti-mamma-kerhot jäi kokonaan pois, jatkoin turvallisia liikuntamuotoja koko raskauden loppuun. En koe olleeni itsekäs äiti harrastaessani liikuntaa, vaan hyvä äiti, pitämällä itsestäni huolta ja terveydestäni. Toinen lapsi syntyikin 24 h viimeisen reippaan kävelylenkkini jälkeen, ihan vain muutamaa vikkkoa ennen laskettua aikaa, eli täysin valmiina. Synnytys oli sikahelppo, nopea, luonnollinen, en ajatellut muita kuin vauvaa ja itseäni. Myös synnytyksestä toipuminen oli todella paljon helpompaa, kun oli koko raskauden ajan harrastanut liikuntaa.

Niin nää on vaan mun omia kokemuksiani, en kelleen mittään ohjeista. Mutta saa ottaa käyttöön vinkkiä, jos tarpeelliseksi kokkee.

Juu tälleen oon ny ne lapseni hankkinnu. Sykiatri sannoo et on lihavuus sellanen asia, että on niiko suojana jotakinnii vastaasn. Mulla se suaja on varmaan toi oma epävarmuus ittestään.Oon kauhian kiltti, tykkään ihan kaikissa ihmisissä, enkä kessään nää niin pahaa, jottei sitä jollain hyvällä vois korvata. Kiltteyssydrooma nua on sanoneet ja käskeneet ollan itekkäämpi.

Notta voinko näin kaks vuotta sitten synnyttäneenä liittyä tähän Laihrutus Raskauden Jälken- ryhmään? Aattelin notta en. Nyt vaan tiädätte etä millaanen mää olen ja mistää mut ehkkä löyttä.

Rakkaita ja hoikentavia terveisiä jokkaaselle noka tän luki <3

LiisaMarika

Hyvä että täältä löytyy muitakin jotka ovat synnyttäneet ja kamppailevat nyt sit painon kanssa. Mie synnytin vuosi sitten ja kilot ovat jääneet vaikka imetin ja nyt harrastan liikuntaa. Kaitpa sitä on tuon ensimmäisen raskauden kanssa niin arka ettei uskalla tehdä mitään ettei vaan menisi kesken.
Samoin meni miulta raskaus hyvin yliaikaiseksi ja maha näkyi jo melkein ensimetreiltä, luulivat jo töissä että kaksosia odotan. Lapsi kuitenkin oli ihan normi kokoinen vaikka neuvolassa pelottelivat että tulee iiiiiso ku mahakin on noin kasvanut. Nahka venyi muodottomaks ja arpiseksi ja tuntuu että vaikka kuinka vetelis tehdä vatsalihasliikkeitä ja rasvais mahaa niin löllönä pysyy...
Toivon vain että miultakin löytyy mukavaa tervettä maalaisjärkeä siinä vaiheessa kun on ajankohtaistaruveta seuraavaa maha-asukkia pukkamaan.
Vointeja ja jaksamista siulle LiisaMarika

Heippa! Siis ihanaa! Niin ihanaa!! Onko mulla kohtalotovereita??
Mä alan olla jo niin hajalla, etten totisesti tiedä mitä tekisin.. Mun poika täyttää helmikuussa 2v ja edelleen olen yhtä Hirveän Kokoinen kuin synnäriltä tullessani!! Ja tää on kamalaa! En tunne ketään yhtä lihavaa ihmistä, saati ketään enää tässä vaiheessa raskauden jälkeen tän kokosta.. Mä en voi mennä enää muskariin edes lapsen kanssa, kun kaikki muut samanikästen lasten äidit on hoikkeleita ja hyvännäkösiä, mä oon ainoo jolla ei oo kumpaakaan noista.. =( Tää alkaa tosissaan ahistaan ja masentaan mua liikaa, joten mitä ihmettä teen??
Niin, täähän on ollu yhtä laihduttamista koko tän vuoden. Alkuvuodesta onnistuinkin, mut kesän aikana kaikki tuli takas mitä keväällä olin saanut pudotettua. Uskomatonta. Mulla on tällä hetkellä 15kg ylimäärästä siitä mitä olin ennen raskautta. Mitkään vanhat vaatteet ei mee päälle, ja kaikki mahdolliset vaatteet näyttää aivan järkyttäviltä! Yritä nyt sit nauttia yhtään mistään kun ei mistään mitään tule.. =(
Hassua sinänsä, meillä on kolme koiraa, joista kahden kanssa on lenkkeiltävä. Käynkin melkein joka päivä tunnin lenkillä niiden kanssa, väliin jää tietysti aina välillä päivä, lapsikin pitää kiireisenä. Olen nyt yrittänyt ruveta vääntään vatsalihaksia, mutta epäilen onko niistä mitään hyötyä...
Yritän pääsääntöisesti syödä samaan tahtiin kuin lapseni, eli 5 ateriaa päivässä. Meillä syödään itsetehtyä peruskotiruokaa, opiskelija kun olen, mihinkään hienouksiin ei ole varaa! Välillä kuitenkin tulee jotain Täysin Ylimääräistä naposteltua.. =( Hate myself becouse of that... Ja usein yllyn napostelemaan juuri silloin kun teen taas sen päätöksen että nyt pakko kiristää tahtia...

Olen jotenkin kuluttanut itseni täysin loppuun, kun kilon kiloa en saa pois. Miten niin piti kaiken imetyksellä lähteä?? En tajua. Miten ihmeessä tulen edes valmistumisen jälkeen saamaan minkäänlaisia töitä kun itseluottamus on pakkasen puolella... sniif.

Tästä tuli nyt kauhee valituskirjelmä, mut jos täältä sais jotain apuja, potkua persuuksiin tai vastaavaa...

Minäki oon synnyttäny vuosi sitte. Raskausaikana ei tullu kamalasti kiloja (+ 5kg) kun oli pientä ylipainoa ennestään, mut nyt ku ollaan oltu vuosi tytön kans kotona niin en oo kerenny/päässy enää liikkumaan ja harrastamaan niin paljoa kuin ennen (pois on jääny ratsastus, tanssi, aerobik... ei oo vaan aikaa niille!!), eli kilot on tullu synnytyksne jälkeen. Painan nyt 10 kiloa enemmän mitä raskausaikana, hävettää....

Apua. Ei saa pelotella. :D mä oon 5kk sitten synnyttänyt pojan ja nyt oon alkanu karistaa ylimääräisiä kiloja. Ennen raskautta painoin 55kg ja raskauden lopussa 75kg eli hurjat 20kg tuli lisää painoa, ja synntyksen jälkeen paino laski 65kiloon ja on siinä edelleen. Eli olen hieman ylipainoinen pituuteeni nähden.
Mutta olen saanut paljon motivaatioita näiltä sivuilta ja nyt tästä päivästä eteenpäin alan pudottaan toden teolla painoani. On todella masentavaa katsoa peiliin ja nähdä siellä lihavan nuoren naisen kun vuosi sitten vielä näki peilissä hoikan naisen.
Tavoitteenani on saada ennen kesäkuuta ainakin 8kg pois, koska silloin on siskoni häät ja haluan näyttää siellä hyvältä.
Mutta eiköhän me saada niitä kiloja karistettua kun alatte toden teolla tämän sivun vinkeillä pudottamaan painoa. :)